Saimme alkuviikosta oppitunnin äitien ja lasten terveydenhuollosta Japanissa. Japanissa niin kuin Suomessakin syntyvyys on laskussa ja ensisynnyttäjien ikä on nousussa. Lisäksi Japanissa äidit hoitavat lapset lähes tulkoon yksin, koska miehet tekevät pitkiä työpäiviä aamusta myöhään iltaan. Se on huomioitu äitien ja lasten terveydenhoito- järjestelmässä erityisenä tuen tarpeena. Järjestelmä vastaa meidän neuvola-järjestelmää. Järjestelmissämme on paljon samankaltaisuuksia. Suurimmat erot neuvolaan ovat äitien ja vanhempien ryhmäohjaukset raskausaikana sekä lapsen synnyttyä kätilön tai tervedenhoitajan tekemä kotikäynti. Seuraavaksi lisää näistä kahdesta mielenkiintoisesta eroavaisuudesta.
 | |
Japanissa äidit sekä äidit ja isät osallistuvat ryhmäohjauksiin raskausaikana. Äitien ryhmäohjauksiin osallistuu kerralla kymmenkunta äitiä ja heille annetaan tietoa raskaudesta ja terveyden ylläpitämisestä raskauden aikana sekä opetetaan lasten hoitoa. Rymässä äidit tapaavat ja saavat vertaistukea. Tämä on hyvä, koska meille kerrottiin että moni äiti on aivan yksin kysymyksien ja ongelmien kanssa. Lisäksi vanhemmille järjestetään "parents class", johon myös isät osallistuvat. Siellä kerrotaan fysiologisista muutoksista raskauden aikana, ruokavaliosta, rintaruokinnasta, urheilusta raskauden aikana sekä hoitotoimista kuten vauvan kylvetys. Meille näytettiin lyhyt dokumentti, jossa isät kehuivat näitä yhteisiä ohjauksia, koska silloin he tapaavat toisia miehiä, jotka ovat samassa elämäntilanteessa. Myös äidit tykkäävät näistä koska sieltä voi löytää uusia ystäviä, jotka ovat samassa elämäntilanteessa. Meillä Suomessa tälläinen toiminta on terveydenhuollon ulkopuolella. Meille tuli mieleen, että Suomen vastaava voisi olla perhekerho-toiminta. Mielestämme koko tämä ryhmäohjaus-idea on todella hyvä ja olisi erittäin käyttökelpoinen Suomessakin varsinkin kun mietitään terveys- ja sosiaalipalveluiden yhdistämistä ja terveydenhoidon tehokkaampia toimintamalleja.
Lisäksi kätilö tai terveydenhoitaja tekee kotikäynnin vastasyntyneen kotiin. Käynnillä vauvalle tehdään terveystarkastus sekä keskustellaan äitiä askarruttavista asioista. Tämän käynnin tarkoituksena on tarkistaa perheen hyvinvointi, kotiolot sekä ennen kaikkea antaa äidille kuva, että häntä tuetaan eikä hän ole yksin ongelmiensa kanssa. Japanissa äidit ovat melko yksinäisiä, koska he jäävät kotiin lapsen synnyttyä hoitamaan kotia ja lasta ja miehet tekevät pitkää työpäivää. Äidit eivät yleensä palaa työelämään, koska päiväkodit ovat niin täysiä, etteivät he saa lastaan hoitoon.
Raskausaikana äidit saavat Japanissa "Mother and child Health Handbook"-kirjasen, johon kirjataan vauvan pituus-ja painokäyrät ja rokotukset aivan kuin meidän neuvola-korttiimme. Handbookissa on lisäksi paljon tietoa vauvan hoidosta ja terveydestä. Professori näytti yhtä handbookin sivua kysyi meiltä että osaammeko arvata miksi sivussa oli reikä. Emme heti ymmärtäneet, mutta professori kertoi sen olevan vauvan henkitorven kokoinen, joten kaikki esineet, jotka menevät sivun reiästä helposti läpi menevät myös vauvan henkitorvesta. Mielestämme se oli hyvin kuvaava ja havainnollistava. Kun vauva on siinä iässä, että hän laittaa kaiken suuhun auttaa tämä vanhempia ymmärtämän, mitkä kaikki esineet täytyy laittaa pois lapsen ulottuvilta. Handbookissa oli paljon tietoa ja ohjeita, joita varmasti ainakin ensi synnyttäjät tarvitsevat.
Tunneista jäi todella hyvä fiilis. Lasten tutustumiskäyntejä odotellessa. :)
 |
| Vauvan henkitorven kokoinen reikä ja toimintaohjeet kun lapsi meinaa tukehtua. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti